Opetusseminaarit
Seuraava seminaari: Funktionaalinen kolminaisuus. Kuopio, lauantai 12.12.
Funktionaalinen kolminaisuus
Monille on vaikea hahmottaa kristinuskon perustaa: Isän, Pojan ja Pyhän hengen kolminaisuutta ja tehtäviä sekä Jeesuksen jumaluutta. Tässä seminaarissa kolminaisuusoppia lähestytään Raamatussa kuvattujen tapahtumien, tekojen ja suhteiden kautta, jossa edetään ajassa luomisesta Sanan ihmiseksi tulemiseen, Jeesuksen kasteeseen ja palvelutyöhön sekä ristiin, ylösnousemukseen ja Pyhän Hengen vuodattamiseen. Tämä avaa Raamatun pelastushistorian Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kautta.
Pohdimme esimerkiksi: Mitä Jeesuksen kaste kertoo Isän, Pojan ja Pyhän Hengen suhteista? Miksi Jeesus sanoo, että Henki ei voi tulla, ennen kuin minä menen pois, vaikka Pyhä Henki toimii jo? Mitä toinen Puolustaja tarkoittaa? Mitä Paavali tarkoittaa opeuksillaan sillä, että Kristus elää meissä? Miten nykyinen yhteys Kristukseen liittyy tulevaan ylösnousemukseen?
Funktionaalinen kolminaisuus ei korvaa klassista kolminaisuusoppia, vaan auttaa ymmärtämään opin Raamatusta toiminnallisesti eli funktionaalisesti. Näkökulma erottaa toisistaan jakeiden suorat ilmaukset, johdetut teologiset päätelmät ja sen, miten nämä näkyvät uskossa, elämässä ja rukouksessa.
Kenelle: Seminaari sopii vasta kristilliseen uskoon tutustuvalle, uskon perusasioita mieleen palauttavalle sekä Raamattua jo pitkään lukeneelle.
Uuden liiton lakioppi
Kristus täytti kaiken entisen, mutta uuden liiton ajassa kummittelee yhä Mooseksen perinnäiskäsityksiä, joita käytetään tahallisesti väärin vihan ja sorron välineinä. Tämä johtuu siitä, että Kristuksen rakkauden lain tarkoitus ja mekanismi on ymmärretty suppeasti, vaikka se muodostaa raamatullisen "lakiperustan". Uuden liiton lakioppi rakentaa kristillisen moraaliperustan, joka ratkaisee nykyajan vaatimusten ja perinnäiskäsitysten ongelmia.
Nykypäivänä kohdataan erityisesti haasteita, joissa vanha ja perinteinen kristillinen moraaliopetus on joutunut vakavaan ristiriitaan nyky-yhteiskunnan vaatimusten ja arvojen kanssa. Näistä yhdenvertaisuuskysymykset, erilainen uskonnollinen vihapuhe sekä seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat vain muutamia esimerkkejä.
Uuden liiton lakioppi avaa eettisen ja teologisesti perustellun lähestymistavan näihin kysymyksiin. Tämä ei jää vain teoreettiseksi pohdinnaksi, vaan se tarjoaa käytännön työkaluja, joilla voidaan ratkaista ristiriitoja kristinuskon ja yhteiskunnallisten arvojen välillä ilman raamatullista ristiriitaa.
Tämä on tärkeä osa pelastusopin kokonaisuutta, koska teologian tavoitteena ei ole vain selittää, mitä Jumala on tehnyt Kristuksessa, vaan myös sitä, miten uskovan ihmisen ja koko seurakunnan tulisi elää tämän armon varassa.
Kenelle? Alkuvaiheessa niille, jotka ovat mukana seurakuntien opetuksessa tai päättävät julistuksen linjauksista.
Uusi näkemys lopun toivoon
Lopun ajat ovat kiehtoneet ja pelottaneet ihmisiä vuosisatojen ajan. Monet ovat kasvaneet Raamatun opetuksessa, jossa Kristuksen paluu, tuomiopäivä ja maailmanloppu nähdään Jumalan oman vihan huipentumana, viimeisenä hetkenä, jolloin syntinen maailma poltetaan lopulta tuhkaksi. Mutta onko se todellinen totuus? Onko se edes raamatullinen viesti?
Kristuksen odotuksessa -seminaarissa avataan Raamatulla perusteltu tulkinta lopun toivoon, jossa Kristuksen paluu ei ole Jumalan vihan ja tuhon päivä, vaan Kristuksen ristin jatkumo, rakkauden huipentuma ja luomakunnan pelastus. Tämä vastaa myös siihen, miksi Kristus ei ole vielä palannut.
Moni korostaa Jumalan vihaa, tuhoa ja tuomiota, mutta Raamatun kaari viittaa Jumalaan, joka on rakastava ja pelastava. Tämä siirtää uskon painopisteen tuhosta uudistukseen, vihasta rakkauteen ja epätoivosta Kristuksen paluun odotukseen. Emme vähättele synnin todellisuutta tai viimeistä tuomiota, vaan päinvastoin; tämä näkemys asettaa tapahtumat ristin valoon.
Kenelle? Kaikille, jotka haluavat löytää Raamatulla perustellun näkökulman Jumalan tahtoon ja päämäärään.
Viimeinen tuomiopäivä
Uskovien tuomion raamatullinen todellisuus, jossa jokainen uskova pelastuu ilman tekojensa vaikutusta, mutta jokainen uskova tuomitaan tekojensa mukaan. Näin Raamattu opettaa, mutta mitä se tarkoittaa?
Kristinuskon sanoma on ilosanoma pelastuksesta, mutta silti Raamattu puhuu korostuneesti tuomiopäivästä, jolloin jokainen tekee tilin Kristuksen edessä. Mutta mitä Raamattu todella opettaa tuomiosta? Ketkä joutuvat tuomiolle? Mihin perustuu kadotus? Ja mitä kadotus oikeastaan tarkoittaa? Mikä on elämän kirja? Entä mitä tapahtuu uskoville?
Seminaari tuo tuomion merkityksen uuteen valoon, jossa tuomio, pelastus tai kadotus eivät näyttäydy sattuman sanelemina, vaan Raamatussa jo täysin ennalta kerrottuina. Uskova ei pelastu siksi, että olisi aina hyvä ja synnitön, vaan siksi, että hänen nimensä on ja pysyy elämän kirjassa.
Kenelle? Tässä on kyse jokaisen meidän todellisesta kohtalosta, mutta samalla suurimmasta toivosta, jonka evankeliumi voi antaa. Soveltuu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita löytämään raamatullisia vastauksia lopun kysymyksiin.
Risti, elämä ja kuolema
Kristuksen risti mursi kuoleman vallan kaikissa aikakausissa. Risti vaikuttaa meidän kaikkien elämään, kuolemaan ja iankaikkisuuteen. Tässä seminaarissa vastataan raamatullisesti kysymyksiin, jotka koskevat sitä, mitä tapahtuu itse kuolemassa ja sen jälkeen.
Tämä kysymys on kiinnostanut ihmisiä koko historian ajan, sillä se koskettaa ihmisyyden olemusta ja elämän jatkuvuuden toivoa. Seminaari vastaa tähän ja moniin vaikeisiin kysymyksiin, jotka liittyvät kuoleman todellisuuteen ennen ristiä ja sen jälkeen.
Seminaari avaa monia suljettuja ovia: miksi Jeesus sanoi ryövärille, että olet kanssani tänään paratiisissa, vaikka hän itse nousi vasta kolmantena päivänä ja kirkastettiin vielä myöhemmin? Miksi UT puhuu tietoisista sieluista ja kuolemassa nukkuvista sieluista? Onko taivas ja helvetti olemassa? Mitä tapahtui niille, jotka kuolivat kauan ennen Kristusta? Mitä ristillä todella tapahtui? Onko ensimmäinen ylösnousemus jo tapahtunut? Ja mitkä ovat Kristuksen ristin seuraukset tänään?
Kenelle? Kaikille, jotka haluavat löytää raamatullisia vastauksia Kristuksen ristin vaikutusten kysymyksiin, joihin useat näkemykset vastaavat vajavaisesti tai raamatullisesti ristiriitaisesti.
Lapsikaste: perinne vai opetus?
Kristinuskon ydin on uskossa pelastus. Kysymys on siitä, miten ihminen pääsee Jumalan iankaikkiseen läsnäoloon ja valoon. Tämä kysymys oli jo 1500-luvun uskonpuhdistuksen keskiössä ja tänään sama kysymys tekee lapsikasteesta yhä ajankohtaisen aiheen.
Monille suomalaisille lapsikaste on itsestäänselvyys. Se on osa tuttua perinnettä ja perheiden elämänkaarta. Toisille se on kirkollinen toimitus, jonka merkitystä ei edes juuri pohdita, mutta toisille se saattaa olla jopa koko pelastusvarmuuden perusta. Siinä vaiheessa liikutaan jo hengellisesti vakavien kysymysten äärellä, Raamatun ja evankeliumin keskiössä.
Protestanttisen uskon keskeinen käsite sola Scriptura tarkoittaa, että yksin Raamattu asetetaan auktoriteetiksi, jonka valossa usko, oppi ja käytäntö arvioidaan. Seminaarissa tarkastellaan, mitä lapsikasteoppi todella opettaa ja miten se suhteutuu Raamatun yksinomaiseen auktoriteettiin.
Kenelle? Kaikille, jotka haluavat tietää, mitä lapsikaste todella opettaa, kun teoriaa puretaan syvemmin osiin. Mitä se merkitsee ihmisen oman uskon ja pelastusvarmuuden kannalta? Tarkoitus ei ole kyseenalaistaa kenenkään uskoa tai motiiveja, vaan tarkastella oppia, sen historiaa ja käytäntöä Raamatun valossa.
